Vinkkejä harrastamiseen

Tältä sivulta löydät vinkkejä ja ohjeita harrastamiseen ja välineisiin. Mukana on mm. Suomen Purjelautaliiton Surf&Kite lehdessä julkaistut juttuni.

Voit myös kysyä vinkkejä tekniikkaan tai välineisiin myös suoraan tai ehdottaa juttua näille sivuille.

Ota yhteyttä!

Aiheet:

   1. Leijan koon valinta

   2. Twintip laudan valinta

   3. Julkaisut (vinkkejä hyppyihin, opetus dvd:t, käytetyn leijan osto jne.)

1. Leijan koon valinta:

Leijan koko ja käyttöalue

Sopivan kokoisella leijalla ajaminen on yksi tärkeimpiä harrastuksen turvallisuustekijöitä ja myös asia, joka tekee harrastamisesta helpompaa ja mielekkäämpää. Oikean kokoisella leijalla saa enemmän harrastuspäiviä ja oppiminen on silloin paljon nopeampaa. Leijan kokoon vaikuttavia tekijöitä ovat leijalautailijan paino, kokemus, käytetty lauta ja tuulen puuskaisuus eli tuulen vaihteluväli, kun ollaan harrastamassa.

Leijalautailijan paino on tärkein vaikuttava tekijä, koska leijan vetoon vastataan omalla massalla. Kun leijan veto ylittää omalla painolla tuotettavan vastuksen muuttuu leijalautailija matkustajaksi ja leija nostelee ilmaan tai raahaa leijalautailijaa alatuuleen hallitsemattomasti ja ainoa vaihtoehto on tehdä hätälaukaisu. Tämän vuoksi vallitsevaan tuuleen oikean kokoisen leijan valitseminen on tärkeätä.

Leijoille ilmoitetaan viitteellinen käyttöalue, joka on usein noin 75 tai 80kg henkilölle arvioitu. Vaikka ilmoitettu käyttöalue ei ole absoluuttinen totuus saa siitä työkalun, jolla leijan kokoja voi arvioida keskenään. Lisäksi on aina huomioitava, että leijan käyttäminen etenkin aivan käyttöalueen ylärajalla ei ole suotavaa, mikäli on mahdollisuus käyttää pienempää leijaa.

Leijalautailijan painossa hihavakiona noin 10-15kg vastaa leijakokoa. Esimerkiksi, kun 75kg kuski ajaa 12m2 pumpattavalla leijalla, 65kg leijalautailija ajaa samaan aikaan 10m2 pumpattavalla leijalla ja 90kg 14m2 pumpattavalla leijalla (Huom. oletuksena on, että käytetyt laudat ovat myös samassa suhteessa painon suhteen). Jos tuuli kevenee tai voimistuu, suurinpiirtein samoihin aikoihin on näiden leijalautailijoiden vaihdettava suurempaan tai pienempään kokoon. Ellei ole tuulimittaria voi näin karkeasti arvioida muiden leijalautailijoiden käyttämistä leijoista itselle sopivaa leijakokoa vallitsevaan tuuleen.

Paino vaikuttaa myös hieman leijan käyttöalueen kokoon ja sen tuulen voimakkuuteen. Esimerkiksi leijalla on 80kg ilmoitettu käyttöalue on 6-13m/s. Silloin 65kg saman leijan käyttöalue alkaa hieman alempaa, mutta kapenee hieman yläpäästä, jolloin käyttöalue olisi ehkä noin 5-11m/s. Vastaavasti 90kg käyttöalue samalla leijalla voisi olla noin 7-14.5m/s. Tällainen käyttöalueen muutos on otettava huomioon etsiessä itselle sopivaa leijaa.

Leijalautailijan taidot vaikuttavat myös käytetyn leijan kokoon. Kokenut leijalautailija pystyy tuottamaan lennättämällä aloittelijaa paremmin vetoa ja käyttämään sen paremmin hyödyksi ja pääsee samanpainoisena ja samalla laudalla hieman aikaisemmin plaaniin. Vastaavasti kokenut leijalilija osaa hallita leijaa ja omaa ajoaan paremmin sen käyttöalueen ylärajoilla. On kuitenkin syytä huomioida, että hyvin usein moni ajaa hieman liian isolla leijalla vaikka pienemmällä leijalla ajaminen olisi turvallisempaa, mukavampaa ja myös hypyt lähtisivät paremmin.
 

Ensimmäisen leijan valinta

Ensimmäiseksi leijaksi kannattaa valita ns. yleiskoko. Se tarkoittaa leijan kokoa, jolla meidän tuulissa voi useimmin ajaa. Useimmin järkevät ja tasaisimmat tuulet ovat noin 5-10m/s välillä ja juuri tuohon tuulialueeseen aletaan etsimään sopivaa leijakokoa. Tähän käyttöalueeseen osuu aika hyvin 75-80kg 12m2 pumpattava leija. Sillä pääsee mukavasti ajamaan noin 6m/s ja jopa ajateltua yleistuulta hieman koveempaankin keliin. Kun leijalautailijan taito kasvaa tai mahdollisesti hankkii isomman laudan pääsee liikkeelle hieman aikaisemminkin ja näin leija kattaa ajatellun tuulialueen.

Noin 60-65kg leijalautailijalle samaan keliin sopiva leija on noin 10-11m2 riippuen mallista. Jos katsoo leijojen käyttöalueita niin myös 12m2 leija olisi mahdollinen, mutta se käy raskaammaksi ajaa, kun mennään käyttöalueen ylimpään kolmannekseen ja käyttöalue jää hieman kapeammaksi kuin 10m2.

Noin 90kg leijalautailijalle yleiskoko on 14m2.
 

Kahden leijan setti

Taitojen kasvaessa halutaan ajaa myös kovemmissa tuulissa ja näin hankitaan yleiskoon rinnalle toinen hieman pienempi leija ja kasvatetaan kokonaistuulialuetta. Toista leijaa valittaessa on hyvä huomioida, että mitä kovemmaksi tuuli meillä nousee, sitä suurempi voi olla tuulen puuskaisuus. Esimerkiksi 6m/s keskituulessa tuuli saatta vaihdella esimerkiksi 4-8m/s välillä, mutta 13m/s keskituulessa tuulen vaihteluväli voi olla 9-16m/s tai jopa laajempi. Tämän tuulen vaihteluvälin johdosta leijojen käyttöalueiden on oltava riittävästi päällekkäin. Näin ei voi valita 12m2 leijaa 6-12m/s käyttöalueella ja 6m2 leijaa 10-19m/s vaikka alueet ovat hieman päällekkäin, koska silloin 10-12m/s keskituulessa kumpikaan leija ei toimisi, koska välillä 12m2 leija olisi liian iso kovissa puuskissa ja vastaavasti 6m2 olisi liian pieni tuulen reississä.

Leijan kokojen eroon vaikuttaa myös hieman käyttötarkoitus. Jos haluaa kruisailla ja tehdä hyppyjä koukussa, leijojen kokojen ero voi olla hieman isompi. Jos tekee paljon unhooked tai wakestyle temppuja, leijojen kokojen on oltava lähempänä toisiaan, että leija olisi aina optimilla käyttöalueellaan, joka on hieman ilmoitettua käyttöaluetta pienempi.

Yleisesti hyviksi havaitut kahden leijan setit ovat 14m2 ja 10m2 leijat, 12m2 ja 8-9m2 leijat ja 10m2 ja 7-8m2 leijat hieman mallista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Siis isossa koossa leijojen kokojen ero voi olla jopa 4m2, mutta pienemmissä leijoissa 2-3m2.
 

Kolmen leijan setti

Kolmen leijan setissä voi tehdään valintaa halutaanko painottaa paikallisten tuulien kevyttä tai kovempaa päätä. Jos haluaa päästä liikkeelle mahdollisimman kevyissä tuulissa, valitaan suurimmaksi leijaksi kevyen tuulen leija. Kevyen tuulen leijoissa on sama kuin muissakin eli valitaan painon mukaan. Painavammale kuskille esimerkiksi 17m2, mutta kevyt kuski ei välttämättä hyödy 13-15m2 suuremmasta leijasta, koska ison leija käyttöalue jää kapeaksi yläpäästä ja vastaavasti isolla leijalla ei pääse juuri aikaisemmin plaaniin kuin kokoa pienemmällä. Kevyen kelin settejä voisi olla esimerkiksi 17m2/14-13m2/10-9m2, 17-15m2/12m2/9m2 tai 15-13m2/10m2/7m2 leijakoot painon ja käytön mukaan valittuina. Jos vain mahdollista niin erilaisia yhdistelmiä kannattaa kokeilla vuosien aikana, että löytää itselle sopivat koot omaan käyttöön, mutta aina kannattaa muistaa, että mitä suurempi on kokojen ero sitä kapeampi on päällekkäinen alue.

Kovan tuulen leijoissa pyritään pienin valitsemaan kovimpien tuulien mukaan, missä ajaa, mutta kuitenkin niin, että se sopii toisen leijan kanssa yhteen. Hyviksi havaittuja settejä ovat esimerkiksi 14m2/10m2/7m2, 12m2/8m2/6m2 ja 10m2/7m2/4-5m2, kun halutaan mahdollisimman laaja tuulialue katettua.
 

Yhteenveto

Oikean kokoisella ja mallisella leijalla nauttii ja saa irti harrastuksesta eniten. Kaikki tässä mainitut esimerkit ovat hyviksi koettuja ja aika yleisiä leijasettejä. Kokemuksen kasvaessa voi ja kannattaa kokeilla demotapahtumissa myös eri mallisia ja erikokoisia leijoja ja miettiä sopisivatko ne itselle omaan settiin. Tärkeintä on valita itselle sopivat leijat ajotyylisi, tuulialueeen, mallin ja koon perusteella.

 

2. Twintip laudan valinta:

Twintip laudan valinta

Kuten leijoissa on sopivan kokoisella ja tyyppisellä laudalla ajaminen mukavampaa ja se silloin lauta toimii niissä olosuhteissa, joissa olet vesillä. Leijalautoja on kolmea erityyppiä: freeride, freestyle ja wakestyle. Alla on esiteltynä laudat ja niiden mahdolliset muodot hyvin yleisesti. Muotojen vaikutukset eivät aina ole aivan näin yksiselitteisiä, mutta tästä saat hieman vinkkiä siihen minkälainen muoto tai ominaisuus vaikuttaa laudan ajotuntumaan.
 

Freeride

Freeride-lauta on pääasiallisesti kruisailuun ja koukkuhyppyihin tarkoitettu yleislauta, jolla voi ajaa käytännössä tasaisesta vedestä terävän järviaallon kautta isoihin aaltoihin. Tottakai freeridella voi treenata myös unhook temppuja.

Laudan sivuleikkaus on kaareva ja muoto on keskeltä selvästi leveämpi kuin laudan kärjistä. Tämä tekee laudasta helposti kääntyvän ja sillä on helppo jiipata tiukastikkin ympäri, koska kapea pää uppoaa helpommin veteen käännöksessä ja ei lipeä alta.
Laudan rocker (kuinka paljon laudan päät nousevat ylös, kun lauta pohjallaan tasaisella) on maltillinen ja usein aika keskiverto laudoista ja kaaren muoto on usein laudan keskeltä hivenen matkaa suorahko. Lisäksi lauta on kolmesta lautatyypistä joustavin. Maltillinen rocker ja tasaisempi keskiosa tekevät laudasta kohtuullisen helposti plaanaavan.
Rocker yhdistettynä joustavuuteen saa laudan tuntumaan mukavalta terävässäkin aaltoröykyssä, joten laudalla on helppo ajaa ja laudan hallittavuus kovassakin vauhdissa on hyvä. Lisäksi helppo hallittavuus auttaa pitämään kantin, jolloin koukkuhyppyyn lähtö helpottuu kovassakin leijan vedossa. Kuitenkin kapeat laudan päät ja joustavuus hieman heikentävät unhook tempuissa laudan poppia eli kuinka korkealle lauta “pomppaa” hyppyyn lähdössä.

Freeride-lauta on helppo lauta ja hyvä valinta monenlaiseen ajoon ensimmäiseksi laudaksi.
 

Freestyle

Freestyle-laudat on tehty pääasiassa unhook temppuihin. Freestyle-laudan sivuleikkaus on suorempi ja laudan päät ovat selvästi leveämmät suhteessa laudan keskiosan leveyteen kuin freeride-laudoissa. Laudan rocker on pieni ja laudassa voi olla enemmän suorempaa pohjassa kuin freeride-laudassa. Lisäksi freestyle-lauta on freeride-lautaa jäykempi.

Nämä ominaisuudet tekevät laudasta helpoti plaanaavan, hyvin tuuleen nousevan ja laudassa on hyvä poppi unhook temppuihin. Leveät laudan päät auttavat saaman tasapainoisemman alastulon kovassa vauhdissa tehdystä unhook tempusta. Vastaavasti freestyle-lauta voi olla hieman hankalampi ajaa terävässä aallossa ja laudan jiipeistä tulee laajempikaarisia kuin freeride-laudalla, koska suora lauta ei käänny niin tiukasti.

Freestyle-lauta on tuuleennousun ja helpon plaanin takia hyvä valinta yleislaudaksi. Se on kuitenkin tehty unhook temppuihin tasaisemmassa vedessä ja ei välttämättä ole aina mukava ajaa terävässä järviaallossa tai isoissa aalloissa.
 

Wakestyle

Leijalautailuun tehty wakestyle-lauta on tarkoitettu unhook/wakestyle temppuihin. Erona freestyle-lautaan on, että wakestyle-lautaan sopii hyvin wakesiteet, niiden pohja on vahvempi, että voi ajaa hyppyreissä ja reileissä ja ne voivat olla myös ns. crossover lautoja ja sopivat myös wakeboardingiin kaapeliparkissa.

Wakestyle-lauta on sivuleikkaukseltaan freestyle-laudan tyylinen. Suuri ero tulee rockerin määrässä, koska wakestyle-laudassa sitä on twintipiksi kaikkein eniten. Lisäksi pohja voi olla koko matkaltaan selvästi kaareva rockerin mukaan. Wakestyle-lauta on myös hyvin jäykkä, jonka ansiosta se poppaa unhook temppuun todella hyvin. Rockerin ja pohjan muodon vuoksi lauta plaanaa samankokoisena heikommin kuin freestyle- tai freeride-laudat. Vastaavasti laudan muotojen ansiosta wakestyle-lauta voi olla leveämpi ja alastulot hypyistä kovissa vauhdeissa ovat pehmeämmät ja hallitummat kuin muilla laudoilla.

Wakestyle-lauta sopii kokeneelle harrastajalle, joka enimmäkseen tekee unhook-temppuja ja haluaa pehmeät alastulot kaikista hypyistä.
 

Laudan valinta

Ensimmäiseksi on hyvä valita minkä tyylistä lautaa etsii. Aloittelijalle freeride-lauta on helpoin vaihtoehto. Nykyiset freeride laudat ovat kehittyneet paljon ja niillä on aikaisempaa helpompi nousta tuuleen, mistä syystä aloittelijan ei kannata välttämättä enää ottaa hardcore freestyle-lautaa. Lisäksi freeride tyylinen lauta on hyvä kruisailuun ja koukkuhyppyyn.
Jos kuitenkin tarkoituksena on alkaa harjoittelemaan unhook-temppuja mahdollisimman pian, voi freestyle- tai freeride/freestyle-laudan hankkiminen olla hyvä vaihtoehto suoraan.
Kokeneemmat leijalautailijat voivat suoraan katsoa omaan ajotyyliinsä (freeride, freestyle, wakestyle) sopivaa lautaa.

Laudan mitoissa tärkeämpi mitta on laudan leveys kuin pituus. Laudan leveys vaikuttaa enemmän siihen kuinka helposti lauta plaanaa ja minkälaisessa kelissä laudan kantin saa vielä pidettyä tuulen noustessa ja kuinka raskaaksi ajaminen käy. Painoon suhteutetun kapean laudan kantti on helpompi pitää, kun taas leveämpi lauta muuttuu nopeammin raskaaksi ajaa ja kantin pito on helpompi menettää kovemmassa vauhdissa tai kovemmassa leijan vedossa. Laudan pituus vaikuttaa siihen kuinka tasapainoinen lauta on etu-taka-suunnassa ja sillä on enemmän merkitystä aivan aloiteltaessa, koska pidempi lauta ei heti upota etupäätä ja näin aiheuta kaatumista, jos paino on liikaa edessä.

Aivan ensimmäisille ajokerroille kevyessä ja keskikelissä helpoin lauta on leveä ja pidempi freeride-lauta. Noin 65kg se tarkoittaa noin 140-150cm pitkää ja noin 42cm leveätä lautaa. Vastaavasti 75kg 140-150cm*42-44cm ja 90kg 150-160cm*44-46cm kokoista lautaa. Ainoaksi laudaksi tällainen voi olla hieman iso  etenkin alle 80kg kuskeille tai ominaisuudet voivat olla liian pehmitettyjä, minkä vuoksi voi miettiä suoraan hieman yleiskokoisempaa lautaa, josta alla.

Esimerkiksi 65kg hyvä yleislaudan koko on noin 38-40cm leveä, 75kg noin 40-42cm leveä ja 90kg 44-46cm leveä hieman laudan mallista riippuen. Jos etsii wakestyle-lautaa, voi se kevyelläkin kuskilla olla leveämpi. Tällä yleislaudalla voi ajaa useimmat kelit.

Jos haluaa ajaa esimerkiksi kevyemmillä tuulilla voi hankkia toisen leveämmän laudan lisäksi. Esimerkiksi 65kg voi olla 39 ja 42cm leveät, 75kg 40 ja 44cm leveät ja 90kg 42 ja 46 cm leveät twintipit. Kannattaa huomioida, että kahden saman mallisen laudan välillä yli 2cm eron vasta alkaa selvästi huomata plaanissa. Usein eri kokoiset laudat ovat myös eri malliset, jolloin leveämpi on erityisesti kevyelle tuulelle tehty ja helposti plaanaava lauta tai leveämpi on freestyle-lauta ja kapeampi freeride-lauta niin niistä saa enemmän hyötyä. Laudan leveydessä kannattaa huomioida, että esimerkiksi kevyen, 65kg, ei kannata välttämättä ottaa yli 44cm leveätä lautaa vaikka 46cm leveä lauta plaanaisi vähän aikaisemmin, koska kuten leijoissa tiettyä kokoa isompi on mukavuuskäyttöalueeltaan pienempi. Liian leveä lauta tekee ajamisesta raskasta ja etenkin hyppyihin lähtö voi olla vaikeata ja alastulot todella kovia.
 
Oman painon lisäksi leijan koko vaikuttaa hieman laudan koon valintaan. Etenkin isot leijat (yli 14m2) vaativat laudalta hieman enemmän leveyttä, että ne toimivat kunnolla. Isossa leijassa perusvetokin voi olla aika kova ja sitä vastustamaan tarvitaan laudalta hieman enemmän leveyttä, että leija ei vedä ja sorra lautaa alatuuleen vaan lauta plaanaa ja kulkee hyvin nousten tuuleen. Lisäksi ison leijan kanssa kevyessä tuulessa käyttöaluetta saa laajemmaksi, jos lauta on malliltaan helposti kiihtyvä ja kulkee kevyesti. Näin omalla ajovauhdillaan saa helposti lisää vetoa leijasta ja tuulen alarajan alemmaksi.
 

Yhteenveto

Lautoja on useita malleja ja nykylaudoista kaikki toimivat, mutta itselle täydellisen löytäminen voi vaatia muutaman laudan kokeilun. Kuitenkin lautojen perusominaisuuksien ymmärtäminen auttaa valitsemaan itselle sopivaa lautaa. Lauta pitäisi aina valita oman painon, käyttötarkoituksen ja harrastusolosuhteiden mukaan. Silloin harrastamisesta saa kaiken irti.

3. Julkaisut:

Surf&Kite 2005 - Ilmaan!

Surf&Kite 2006 - Railey to blind

 Surf&Kite 2006 - Leijatyypit

Surf&Kite 2007 - Frontti

Surf&Kite 2007 - Opetus DVD:t

Surf&Kite 1/2008 - Käytetyn osto vihjeet

Surf&Kite 2/2008 - Oikea lauta oikeaan paikkaan